Käytiin siis viime viikolla vaihteen vuoksi eläinlääkärissäkin.

Nemo kun pissaili tuolla meidän huikealla muutaman sadan metrin lenkkireitillä noin 30 kertaa ja joikin normaalia enemmän, niin ajattelin virtsatietulehduksen uusineen.

Itse asiassa käytiin lääkärissä jo viikko sitten perjantaina, mutta silloin Nemo kieltäytyi yhteistyöstä pissapurkin kanssa...

Maanantaina sain näytteen otettua, ja vein sen lääkäriin tutkittavaksi.

Keskiviikkona käytiin sitten vastaanotolla. Mitään ei näytteessä ollut kasvanut, joten virtsistä tuolla ei siis ole. Eturauhanen kokeiltiin taas, ja tälläkin kertaa se oli suurentunut, nyt vielä tarkennennutta vasemmalta puolelta. Nemo sai niskaansa hormonipiikin, ja pissiminenkin on nyt sitten onneksi asettunut.

Vahingoista viisastuu, ja tällä kertaa kehoitin laittamaan Nemolle kuonositeen ennen tutkimista. Eipä tuo pahalla muistellut, samalla kun side otettiin pois, piti lääkäriä yrittää pusutella ja topakasti totella istu ja maahan käskyä, niin sai papuja palkaksi :D

Kysyin samalla neuvoa Nemon närästykseen, niin lääkäri kehoitti lopettamaan Rimadylien annon mahahaavan pelossa. Lopetettiin siis Rimat päivää etuajassa.

Torstai on toivoa täynnä, mutta valitettavasti ei Nemolle. Viiden maissa Mirka saapui paikalle, suunnitelmissa oli pistää Nemon niskaan viimeinen itse pistettävä Cartrophen-piikki. Piikin kanssa oli ensin hieman teknisiä ongelmia, mutta pienellä rassauksella saatiin neula auki.

Nemolle side nokan ympärille, koira kainaloon ja Mirka niskaan kiinni. Tällä kertaa homma sujui helposti, Nemo päästi pienen mrrrhhhh-äänen, mutta oli kuitenkin liikkumatta paikallaan. Täytyyhän sitä muodon vuoksi vastustaa :D Ja Mirkankin sormet säilyivät tällä kertaa ehjinä :D

Muutapa ei sitten ole kummemmin tapahtunutkaan. Nemo ei ole ontunut enää muutamaan viikkoon enkä kyllä ole varma, onko tuossa jalassa muutenkaan enää mitään poikkeavaa, vai kuvittelenko vaan. Torstaina mennään näytille Kouvolaan, ja toivottavasti saataisiin nyt lupa lisätä liikuntaa pikkuhiljaa. Fysioterapeutillekin on tarkoitus aika varata, vaikka ontumiseen ei apua saataisikaan, niin näin pitkän levon jälkeen vinkit liikunnan aloittamiseen tulevat tarpeeseen.

Toivottavasti siis vihdoin mennään parempaan suuntaan. Emäntä on jo aloittanut koiranrinkan teon, toivottavasti sille on myös ensi kesänä tervejalkainen käyttäjä!