Ollaan nyt Nemon kanssa keskitytty istumisen ja maahanmenon varmistamiseen. Tuolla kun tuntuu olevan tapana lotota oikeaa asentoa:

Kun pyytää istumaan niin istuu 2 sekuntia, sitten maahan istu maahan istu eikö se nami jo tule maahan istu.... Nyt ollaan treenattu aina vain yhtä käskyä kerrallaan eli ensin istu muutama toisto, sitten pieni tauko ja maahan menoja.

Paras kannustin on kyllä Osku-koira: jos Nemo lottoaa ja tekee mitä sattuu, niin nami meneekin OSKUN suuhun! Huomattavasti on tarkkaavaisuus Nemolla parantunut :)

Seiso-käskyä ollaan harjoiteltu joskus ja harvoin, siihen pitäisi kyllä alkaa panostaa.

Eteen tulemista ja perusasennon harjoittelua ollaan kanssa aloiteltu seinän vieressä. Tarkoitus olisi saada Nemo sivulle "sivussa pyörähtämällä". On jo pari kertaa itse osannut mennä sivulle, kun olen hidastellut namin kanssa enkä antanut apuja namin avulla. Kaukana silti vielä ollaan kunnon suorituksesta. Mutta onhan tuo vielä ihan vauva :)

Toko-harjoituksia...

Käytiin ennen joulua pari kertaa paikallisen palveluskoirayhdistyksen pentu/nuoret koirat toko-harjoituksissa. Ideana oli lähinnä totuttaa Nemoa hallissa oloon ja ennen kaikkea toisiin koiriin. Koulutajilla ei kuitenkaan tuntunut olevan intoa näin nuoren koiran ja pöljän omistajan neuvomiseen. Yhden kerran tehtiin luoksetulo eli siis yhden kerran kouluttaja piti Nemoa kiinni ja minä kutsuin koiran luo. Sekin  meni kouluttajan mielestä ihan pieleen, kun oli opettanut Nemolle luoksetulon "Tule"- käskyllä kun se kouluttajan mielestä pitää olla "Tänne". Minä ainakin mieluummin säästän tänne-käskyn oikealle luoksetulolle, nyt riittää kunhan Nemo tulee niin lähelle, että sen saa tarvittaessa kiinni.

Toisella harjoituskerralla ei päästy enää halliin sisälle, kun Nemo riehui jo ulkona älyttömästi......
Nemo piti IHAN ÄLYTÖNTÄ huutoa ja riehumista ulkona kaikille halliin meneveille koirille! Ja älytön kiskominen hallin ovea kohti.
No minä päätin, että sisälle mennään tasan sitten kun koiran suu pysyy kiinni ja vetäminen loppuu. Vartin veivaamisen jälkeen päästiin hallin ovesta sisään. Nemo malttoi olla noin 5 sekuntia hiljaa ja taas haukku ja kiskominen päälle. Ja korvat siltä katoaa saman tien eli turha yrittää mitään istumista muusta puhumattakaan...

Heti kun aloitti riehumisen niin takaisin ulos ja uutta yritystä kehiin.. Nyt tajusi pikkasen nopeammin, että suu tukkoon eikä kiskota, niin pääsee sisälle.
Sisällä kuitenkin taas sama juttu: huutoa ja riehuntaa.
Parasta olikin kouluttajana olleen vanhan miehen neuvo: "Päästä se tuohon minun koiran luokse niin se on hiljaa"

Joo tosi hyvä neuvo pennulle, joka huutaa koiria nähdessään. Mitäköhän Nemo siitä oppii jos se huutamalla pääsee tutustumaan toisiin koiriin? Etenkin kun toisten koirien kanssa touhutaan vain vapaana, ei remmissä. Sama mies antoi saman neuvon ensimmäisellä hallikerrallakin, ja kun en silloin Nemoa hänen labradorinsa luo vienyt, niin mies toi oman koiransa Nemon luo. Onko ihme, jos Nemolla oli nyt entistäkin enemmän intoa räkyttää toisille koirille, kun viimeksikin huutamalla sai tutustua koiraan?

Poistuinkin siis hallista, mun mielestä Nemo oppii pitämään suunsa kiinni, jos se saa lähdöt ulos aina, kun rähinä alkaa. Tiiä sitten onko järkevää? Sanokaa viisaammat!

En jaksanut enää yrittää saada Nemoa nätisti halliin, ja pentukurssilaisetkin oli jo lopettelemassa. Ihmeteltiinkin vaan hetki siinä hallin pihassa ohi meneviä koiria, ja käytöskin alkoi jo pikkasen parantua. Rauhallisesti tarpeeksi kaukana menneet koirat sai kulkea rauhassa, mutta juokseville koirille oli pakko vieläkin rähistä.... HUOH.....