Taas sai tänään huomata, etten mä osaa kyllä YHTÄÄN ohjata tuota koiraa agissa...
Meitä jatkoryhmäläisiä olikin treeneissä paikalla tasan yksi eli minä, onneksi edellisestä vuorosta jäi yksi koirakko meidän seuraksi treenaamaan.

Ihan yksinkertaisia ohjauskuvioita otettiin, mutta mä en vaan osaa :(
Nemollakin oli kyllä taas pikkasen ylimääräistäkin intoa päällä, kontaktit oli täysin hakusessa, ja haukku raikasi koko ajan. Yhtään ei olisi voinut lähdössäkään odottaa, vaan heti hirveä komennus päälle, kun käskin istumaan...
Pikkasen meinasi jo alkaa kiristää hermojen perukoita, mutta onneksi koulutusvuorossa ollut O-J palautti takaisin maanpinnalle ja muistutti siitä, että koira menee sinne, minne sen ohjaan, ja palkata pitää myös näitä miun mokista. Koirahan kuvittelee tekevänsä oikein!

Koko tunnin aikana saatiin aikaiseksi oikeastaan vain yksi onnistunut suoritus, johon oli kyllä sitten hyvä lopettaa. Kyllä se vaan tuntuu hienolta, kun Nemo menee edes pienen parin esteen pätkän oikein!